Usein kysytyt kysymykset

Mitä Setelillä saunaan -aloite käytännössä tarkoittaa? Kokosimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin kampanjasta, virike-eduista ja uudistuksen vaikutuksista.

Allekirjoita aloite

Mitä aloitteessa ehdotetaan?

  • Aloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- ja verotuksellisiin toimenpiteisiin, jotta saunapalveluiden käyttö voidaan sisällyttää työnantajien tarjoamien verovapaiden liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuurietujen piiriin.

    Lisäksi aloitteessa esitetään, että talviuinti- ja saunapalvelut voidaan hyväksyä liikunta- ja hyvinvointietujen käyttökohteiksi ja että saunapalveluiden verokohtelua arvioidaan uudelleen niiden kulttuurisen ja yhteiskunnallisen merkityksen näkökulmasta.

  • Ei. Aloite ei velvoittaisi työnantajia tarjoamaan saunaetua.

    Kyse on siitä, että jos työnantaja tarjoaa työntekijöilleen liikunta-, hyvinvointi- tai kulttuurietuja, saunapalveluiden käyttö voisi kuulua hyväksyttyjen käyttökohteiden joukkoon. Työnantaja päättäisi jatkossakin itse, tarjoaako se henkilöstöetuja ja missä laajuudessa.

  • Kyllä. Aloitteessa esitetään, että myös talviuintipalvelut voitaisiin hyväksyä liikunta- ja hyvinvointietujen käyttökohteiksi.

    Talviuinti ja sauna liittyvät Suomessa usein tiiviisti yhteen. Monelle ne muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa yhdistyvät palautuminen, hyvinvointi, yhteisöllisyys ja suomalainen saunakulttuuri.

  • Se, että saunapalveluita tarjoavassa paikassa voi maksaa liikunta- ja kulttuuriedulla, ei välttämättä tarkoita, että edulla maksetaan itse saunomisesta.

    Maksu voi kohdistua esimerkiksi uintiin tai muuhun hyväksyttyyn liikuntapalveluun, johon sisältyy myös mahdollisuus saunoa. Pelkkää saunapalvelua ei sen sijaan tällä hetkellä hyväksytä liikunta- tai kulttuuriedun käyttökohteeksi.

    Tämä asettaa erilaiset saunapalveluiden tarjoajat keskenään eriarvoiseen asemaan ja on myös asiakkaan näkökulmasta vaikeasti ymmärrettävä. Aloite selkiyttäisi tilannetta ja mahdollistaisi sen, että myös pelkkä saunapalvelu voitaisiin maksaa edulla.

  • Saunapalveluiden lisääminen hyväksyttyihin käyttökohteisiin ei automaattisesti kasvattaisi työnantajan tarjoaman edun määrää. Työnantaja päättäisi edelleen itse, tarjoaako se työntekijöilleen liikunta- ja kulttuurietua ja minkä suuruisena.

    Jos verovapaan edun enimmäismäärä säilyisi nykyisellään, uudistus laajentaisi ennen kaikkea työntekijän mahdollisuuksia valita, mihin hän myönnettyä etua käyttää.

    Uudistuksella voi silti olla julkistaloudellisia vaikutuksia, jos etua käyttäisi nykyistä useampi työntekijä tai aiempaa suurempi osa myönnetyistä eduista tulisi käytetyksi. Tarkat vaikutukset on siksi arvioitava lainsäädännön valmistelun yhteydessä.


Miksi saunan ja avantouinnin pitäisi kuulua liikunta- ja kulttuuriedun piiriin?

  • Saunominen on erottamaton osa suomalaista kulttuuria, identiteettiä ja elämäntapaa. Suomalainen saunakulttuuri on tunnustettu myös kansainvälisesti, ja se kuuluu UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

    Saunomisen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu laajasti. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että säännöllinen saunominen voi yksilölliset erot huomioiden edistää hyvinvointia, tukea palautumista ja vähentää stressiä. Vaikka saunominen ei ole liikuntaa, se on monille suomalaisille tärkeä osa terveellistä elämäntapaa ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista.

    Tämän lisäksi julkiset saunat ovat matalan kynnyksen yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, joissa eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat yhdenvertaisina. Saunassa yhteiskunnallinen asema jää taka-alalle, mikä edistää luontevaa vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Julkisten saunojen saavutettavuuden parantaminen tukisi kansanterveyden lisäksi myös yhteiskunnan sosiaalista eheyttä ja suomalaisen kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta.

    Siksi saunapalveluiden käytön pitäisi kuulua jatkossa työnantajien tarjoamien verovapaiden liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuurietujen piiriin.

  • On. Saunominen ei ole liikuntaa samassa merkityksessä kuin esimerkiksi uiminen, kuntosaliharjoittelu tai pallopelit.

    Aloitteen tarkoitus ei ole väittää, että saunominen olisi liikuntaa. Sen sijaan aloitteessa esitetään, että saunominen tunnistettaisiin osaksi hyvinvointia ja kulttuuria.

    Työnantajien tarjoamilla eduilla tuetaan ihmisten hyvinvointia monin eri tavoin. Monille suomalaisille sauna on tärkeä paikka palautua, rentoutua ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Siksi saunomisen asemaa etujen piirissä on perusteltua arvioida uudelleen.

  • Saunominen ei ole liikuntaa emmekä väitä sen sitä olevan. Saunominen on monia asioita, myös rentoutumista ja rentoutumisen ja palautumisen merkitys hyvinvoinnin ja liikunnan yhteydessä on tärkeää.

    Liikunta- ja kulttuuriedulla kannustetaan työntekijöitä huolehtimaan hyvinvoinnistaan, olemaan aktiivisia ja osallistumaan kulttuuriin. Saunomisessa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla palautuminen, rentoutuminen, sosiaalinen kanssakäyminen ja suomalainen kulttuuriperintö.

    Siksi on vaikea ymmärtää, miksi edulla voi maksaa esimerkiksi elokuva-, konsertti- ja urheilutapahtumalippuja mutta ei UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kuuluvaan suomalaiseen saunakulttuuriin liittyviä palveluita.

  • Saunominen on Suomessa hyvin konkreettisella tavalla kulttuuria. Se on osa arkea ja juhlaa, perhe-elämää, vapaa-aikaa, mökkikulttuuria, matkailua sekä suomalaista identiteettiä ja kulttuuriperintöä.

    Suomalainen saunakulttuuri kuuluu UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. On vaikea perustella, miksi kansainvälisesti tunnustettua suomalaista saunakulttuuria ei voitaisi tukea kulttuuri- tai hyvinvointiedulla samalla tavoin kuin monia muita kulttuuripalveluita.

  • Unesco (Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) lisäsi saunomisen Suomesta ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa vuonna 2020. Saunominen oli ensimmäinen Suomesta tähän luetteloon otettu perinne.

    UNESCO-tunnustus ei kuitenkaan yksin tarkoita, että saunapalveluiden pitäisi kuulua verovapaan henkilöstöedun piiriin.

    Tunnustus kuitenkin osoittaa, että suomalainen saunakulttuuri on kansainvälisesti merkittäväksi arvioitua elävää kulttuuriperintöä. Kyse ei siis ole vain sauna-alan omasta näkemyksestä tai suomalaisesta mielikuvasta.

    UNESCO-tunnustus kuitenkin vahvistaa perustelua sille, että saunomisen asemaa pitäisi tarkastella myös kulttuuripolitiikan näkökulmasta eikä ainoastaan kaupallisena hyvinvointipalveluna.

  • Liikunta- ja kulttuuriedun käyttökohteille on joka tapauksessa määriteltävä rajat. Aloitteen tarkoituksena ei ole avata etua kaikille mahdollisille hyvinvointipalveluille.

    Saunomisen erityisasema perustuu siihen, että se on samanaikaisesti osa suomalaista kulttuuriperintöä, elämäntapaa ja hyvinvointia. Sauna ei ole vain yksi kaupallinen hyvinvointipalvelu muiden joukossa, vaan vuosisatoja elänyt kulttuuriperinne, joka kuuluu edelleen miljoonien suomalaisten arkeen.

    Samalla on perusteltua keskustella siitä, ovatko liikunta- ja kulttuuriedun nykyiset rajat ajan tasalla. Aloite ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki hyvinvointipalvelut pitäisi hyväksyä edun piiriin.

  • Julkiset saunat, kaupunkisaunat, talviuintikeskukset ja erilaiset saunapalvelut ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Samalla suomalainen saunakulttuuri kiinnostaa yhä enemmän myös kansainvälisesti. Monet kaupungit ja alueet ovat myös ottaneet saunakulttuurin osaksi matkailu-, hyvinvointi- ja elinkeinostrategioitaan.

    Siten on perusteltua, että myös lainsäädäntö ja verotuskäytännöt tunnistaisivat saunomisen nykyistä paremmin osana suomalaista hyvinvointia, kulttuuria ja elinkeinotoimintaa.

  • Yksittäisenä muutoksena saunapalveluiden lisääminen edun piiriin voi vaikuttaa pieneltä. Aloite nostaa kuitenkin esiin laajemman kysymyksen siitä, millaista kulttuuria ja hyvinvointia suomalainen yhteiskunta pitää tukemisen arvoisena.

    Sauna on yksi Suomen tunnetuimmista kulttuuri-ilmiöistä ja edelleen olennainen osa miljoonien suomalaisten arkea. Jos järjestelmä tunnistaa monia muita kulttuurin ja hyvinvoinnin muotoja mutta jättää saunakulttuurin kokonaan ulkopuolelle, on perusteltua arvioida, onko nykyinen rajanveto enää ajan tasalla.

    Kansalaisaloitteen tarkoitus on juuri tämä: tuoda asia eduskunnan arvioitavaksi ja julkiseen keskusteluun.

Ketä uudistus hyödyttäisi?

  • Uudistus antaisi ihmisille entistä enemmän mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, kun saunominen ja avantouinti lisättäisiin työsuhdetujen piiriin.

    Samalla se vahvistaisi suomalaista saunakulttuuria ja tukisi kotimaista sauna-alaa. Julkiset saunat, saunayrittäjät, talviuintikeskukset ja muut saunapalveluita tarjoavat toimijat saisivat käyttöönsä uuden asiakas- ja tulovirran. Tämä parantaisi palveluiden kannattavuutta, tukisi olemassa olevien saunojen säilymistä ja mahdollistaisi uusien julkisten saunojen syntymistä eri puolille Suomea.

    Kyse ei ole vain tuetusta saunomisesta, vaan siitä, että yhteiskunnan kannustimet tunnistaisivat saunomisen nykyistä paremmin osana suomalaista hyvinvointia, kulttuuria ja elinkeinotoimintaa.

    Asia ei siten koske vain heitä, joilla on käytössään työpaikan tarjoamat henkilöstöedut, vaan kaikkia, jotka haluavat nauttia jatkossakin saunomisesta yleisissä saunoissa.

  • Kaikilla suomalaisilla ei ole käytössään työnantajan tarjoamia liikunta-, hyvinvointi- tai kulttuurietuja. Uudistus hyödyttäisi kuitenkin myös niitä kansalaisia, jotka eivät itse saa etua käyttöönsä.

    Kun sauna-alan toimintaedellytykset vahvistuvat, julkisten saunojen rakentaminen, ylläpito ja säilyminen helpottuvat. Kasvava kysyntä voi osaltaan auttaa pitämään palveluiden hinnat kohtuullisina ja parantamaan niiden saatavuutta kaikille kansalaisille.

    Tavoitteena ei ole vain luoda etua osalle saunojista, vaan vahvistaa suomalaista saunakulttuuria ja julkisten saunapalveluiden elinvoimaa laajemmin.

    Tuettu saunominen on siten siis kaikkien etu.

  • On totta, etteivät kaikki suomalaiset ole työnantajan tarjoamien henkilöstöetujen piirissä. Aloite ei poista tätä eriarvoisuutta, mutta se ei myöskään synnytä sitä.

    Uudistuksesta hyötyisivät suoraan ne työntekijät, joille työnantaja tarjoaa liikunta- ja kulttuuriedun. Välillinen hyöty voisi kuitenkin ulottua laajemmalle.

    Kun julkiset saunat ja talviuintipaikat saavat lisää asiakkaita, niiden mahdollisuudet jatkaa toimintaansa ja kehittää palveluitaan vahvistuvat. Jos julkisia saunoja säilyy ja niitä syntyy lisää, niistä hyötyvät myös ihmiset, joilla ei ole käytössään työnantajan tarjoamaa etua.

  • Kyllä, myös saunayrittäjät hyötyisivät uudistuksesta. Samalla tavalla kuten nykyiset liikunta- ja kulttuuriedut tuovat asiakkaita kuntosaleille, uimahalleihin, teattereihin, elokuvateattereihin ja muille etujen piiriin kuuluville palveluntarjoajille.

    Sauna-alan toimintaedellytysten vahvistuminen hyödyttäisi kuitenkin myös saunojia. Se auttaisi julkisia saunoja jatkamaan toimintaansa, kehittämään palveluitaan ja palvelemaan yhä useampia ihmisiä.

    Varsinainen kysymys on, onko saunominen sellainen hyvinvoinnin ja kulttuurin muoto, jota on perusteltua tukea muiden hyväksyttyjen palveluiden tavoin. Mielestämme on.

  • Julkiset saunat ovat paljon enemmän kuin hyvinvointipalveluita. Ne ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat yhdenvertaisina.

    Saunassa tittelit ja yhteiskunnallinen asema jäävät taka-alalle. Tämä luo tilaa luontevalle vuorovaikutukselle, yhteisöllisyydelle ja osallisuudelle.

    Kaikilla ei myöskään ole omaa saunaa. Kun julkiset saunat säilyvät ja niitä syntyy lisää, yhä useammalla on mahdollisuus saunoa ja päästä osaksi suomalaista saunakulttuuria.

  • Kaikilla suomalaisilla ei ole omaa saunaa. Kotisauna ei myöskään korvaa julkisen saunan yhteisöllistä merkitystä.

    Julkisissa saunoissa saunakulttuuria harjoitetaan yhdessä. Ne ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat yhdenvertaisina. Julkiset saunat ovat samalla tärkeä osa kaupunkikulttuuria ja suomalaisen saunaperinteen elinvoimaisuutta.

    Kulttuuriperintö ei säily vain sillä, että rakennuksessa on sauna. Se säilyy, kun ihmiset saunovat, kohtaavat ja siirtävät perinnettä eteenpäin.

  • Kampanja on tarkoitettu kaikille, jotka pitävät saunomista tärkeänä osana suomalaista kulttuuria, hyvinvointia ja elämäntapaa.

    Aloitetta voivat kannattaa saunojat, talviuimarit, erilaiset työntekijät, työnantajat, saunayrittäjät ja kaikki muut, jotka haluavat edistää suomalaisen saunakulttuurin saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta.

    Tavoitteena on, että saunomisen merkitys tunnistetaan nykyistä paremmin myös lainsäädännössä ja verotuskäytännöissä.

  • Tärkeintä on allekirjoittaa kansalaisaloite.

    Sen lisäksi voit kertoa kampanjasta ystävillesi, läheisillesi ja työyhteisöllesi sekä jakaa kampanjan somejulkaisuja omilla tileilläsi ja käyttää kampanjan valmiita printti- ja digimateriaaleja omissa kanavissasi ja toimipaikoissasi.

    Myös saunat, yritykset ja yhteisöt voivat tulla mukaan kampanjaan ja auttaa viemään viestiä eteenpäin.

    Jokainen allekirjoitus vahvistaa viestiä siitä, että saunominen on osa suomalaista elämäntapaa, kulttuuriperintöä ja hyvinvointia — ja että sen aseman tulee näkyä myös yhteiskunnan kannustimissa ja verotuskäytännöissä.

  • Suomen Saunaseura on saunakulttuurin asiantuntija ja puolestapuhuja. Seuran tehtävänä on vaalia, edistää ja kehittää suomalaista saunakulttuuria.

    Koska aloitteessa on kyse saunomisen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa, hyvinvoinnissa ja kulttuuripolitiikassa, on luontevaa, että Suomen Saunaseura nostaa asian keskusteluun.

  • Suomen Saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu yhdistys, joka vaalii ja edistää suomalaista saunakulttuuria.

    Seura toimii saunakulttuurin asiantuntijana, keskustelun herättäjänä ja suomalaisen saunan puolestapuhujana. Se kokoaa yhteen saunasta, saunomisesta ja saunakulttuurin kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä.

    Suomen Saunaseuralla on noin 4 500 jäsentä, jotka saunovat säännöllisesti Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Saunatalossa.

    Setelillä saunaan -aloite liittyy suoraan seuran ydintehtävään. Saunominen on erottamaton osa suomalaista kulttuuria, identiteettiä ja elämäntapaa, ja sen aseman tulee näkyä myös yhteiskunnan kannustimissa ja verotuskäytännöissä.

Etkö löytänyt vastausta?

Ota meihin yhteyttä tai lähetä meille kysymyksesi.